Mahassa on painetta ja sattuu. Ai ai ai. Selän kipuihin pitäisi käyttää tukivyötä, jotta jaksaa töissä, mutta vatsa ei siitä pidä. Ihme touhua. Tätäkö tämä on tästä eteenpäin? Jos ei fyysistä kipua ja kolotusta, niin henkistä?
Mittani on täyttynyt vuokran maksamisesta. Menen tänään pankkiin neuvottelemaan asuntolainasta ja hakemaan ns. lainalupauksen. En nimittäin usko, ettäkö ne antaisivat kielteisen päätöksen. Silmäilin jo yhtä rivitalon päätyä, vaikkain siinä on hintapyyntö hippasen liian suuri asuntoon nähden. Arvaan, että myyjä on lisännyt hintalappuunsa tinkimis mahdollisuuden tai ainakin toivon niin :)
Alunperin mietimme, että ostaisimme suoraan suuremman asunnon, jonne mahtuu asumaan enemmänkin, kuin me kolme. Tulin kuitenkin toisiin aatoksiin. On turha maksaa tilasta, jota ei tarvitse. Kolmio on riittävä meille seuraavaksi viideksi vuodeksi ja sen jälkeen voi alkaa harkita rakentamista tai isomman ostamista. Tässä siis 10- vuotis suunnitelma. Saattaa olla, että aion voittaa lotossa pääpotin ensi lauantaina, eikä minun näinollen enää tarvitse käydä neuvottelemassa pankissa lainasta, vaan rakennutan juurikin sellaisen lukaalin, kun haluan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti