torstai 10. kesäkuuta 2010

Sokerirasitus on takanapäin. Olisin saanut tulokset seuraavana päivänä neuvolasta, mutten jaksanut soittaa, kun ei kuitenkaan ole mitään vikaa. Vaikka ei olisikaan, saan varmasti tiedot ensi viikolla neuvolasta, kun menen sielä käymään. Käsivarret on edelleen mustelmilla. Toivottavasti kukaan ei epäile, että sinne olisi enemmänkin rätkitty jotain sisään, kuin ulos :)

Postista hain äitiyspakkauksen. Sielä oli ihan valtava määrä vaatteita ja kaikkea muutakin tilpehööriä. Mun päähän ei oikein mahdu se, että joillakin on pokkaa valittaa ja kitistä siitä, että vaatteet on väärän värisiä tai jotain muuta. Tsiisus. Jengi saa älyttömän kasan tarpeellista tavaraa valtiolta ja ainut mitä ne keksii tehdä on rutista vääränvärisistä potkuhousuista. Ihme, ettei kukaan ole vielä natissut väärän merkkisistä kondomeista tai liukkarista. Tai ehkä onkin... Itse olen kuitenkin erittäin tyytyväinen pakettiin. Kiitän ja kumarran.

Katsoin tv:stä jotain paskaohjelmaa. En tiedä olenko se vaan minä, mutta mun mielestä on jotenkin naurettavaa, että 60- vee nainen menee naimisiin valkosessa tylli- hääpuvussa, hei comeooooooon! Sitten valitetaan, kun eräs poliitikko vähän kisuttelee jotain (ei niin viatonta) 16-vee tyttöä. Kumpikin on mennyt hyvän maun rajojen yli ja lujaa.

3 kommenttia:

Iida kirjoitti...

Mäkin elin vahvasti uskossa, ettei vikaa olisi, vaan rasituksessa 1h arvo 10.8 (raja-arvo 10, muut hyviä), joten alkoi kotona sokereiden seuranta. Vaan ei ne koskaan koholla olleet, eikä muksu sen suuremmaksi kasvanut vaikka söin miten lystäsi. :) Laitoksella vaan mittailivat sitten Pojalta sokereita ja jaksoivat uhkailla lastenosastolla, kun pari kertaa oli vähän matalammat arvot. Vaan onhan ne vauvan arvot yleensäkin varmaan aika matalat, ennen kuin äidillä maito kunnolla nousee...

Hyllytonttu Tiina kirjoitti...

Mulla kävi vähän samoin kuin Idabellalla. Tunnin arvo heitti, ja seuraavat kahdeksan viikkoa (!) mittailin kotona verensokereita neljästi päivässä. Jos muistin. :D Parit arvot heitin kyllä päästäni. Pojasta povattiin sellaista jättimäistä sokerilasta, mutta viikkoihin nähden pienikokoinen oli syntyessään. Meilläpäin annettiin muuten sokerivauvoille automaattisesti lisämaitoa laitoksella siihen asti, että äidillä alkaa tarjonta kohdata kysynnän. Ei ainakaan meillä ole vaikuttanut mitenkään myöhempään imetykseen. :D

Repesin muuten ääneen tuolle kommentillesi äitiyspakkauksesta valittajille. :D Meillä mies otti vaatteet vastaan kiitollisena, mutta kondomit nähdessään puuskahti epäuskoisena, että mitä nää tämänmerkkiset ovat, kun ei ole koskaan kuullutkaan. ;)

Olga kirjoitti...

Voivoivoi... toivottavasti en joudu mittailemaan sokereita himassa. Veri on ällöä. Ja siinähän joutuis sitten pistämään itseään jatkuvasti päivän mittaan.
Tuntuu vähän sille, että sokeriarvoista kohkaaminen on mennyt vähän yli neuvolassa. Hyvä, että teillä oli kuitenkin kummallakin kaikki hyvin vauvan kanssa, eikä tullut mitään jättiläistä.

Aika hauska tuo kondomi juttu. Sun mies on ihan ensimmäinen, jonka olen kuullut kommentoivan kondomien merkkiä. Yleensä se on ollut miehiltä ihan yleistä dissaamista kondomeista ja niiden epämukavuudesta:)